Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Filter by Categories
Investor blog
Blog

Miten terveydenhuollon kehityspotentiaali saadaan ulosmitattua?

Janne Juola, Business Consultant & Tiia Lifländer, Lead Business Consultant, Nortal Oy, June 28, 2022

Terveydenhuollon keskeisimpiä palvelutuotannon resursseja ovat ammattilaiset, tilat ja laitteet, ja haasteena on saada nämä kohtaamaan palveluntarpeen kanssa. Tuotannonohjauksella voidaan helpottaa niin resurssien suunnittelua ja tehokasta käyttöä kuin taata tarpeeksi aikaa arjen potilastyöhön.

Tuotannon tehokas johtaminen on ollut arkipäivää teollisuudessa jo Lean-liikkeen syntymästä 1990-luvulta asti. Leanin mukaan yrityksen tavoitteena on tuottaa oikea määrä asioita, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa sekä parantaa laatua ja vähentää hukkaa. Lean-organisaatiot ovat joustavia ja avoimia muutokselle. Lean-ajattelun punainen lanka sopii hyvin myös terveydenhuollon ajankohtaisiin tuottavuus-, vaikuttavuus ja säästötavoitteisiin.

Teollisuudessa kerättyjä kokemuksia voidaankin hyödyntää myös terveydenhuollon palveluiden kehittämisessä toimialan erityisvaatimukset huomioiden. Terveydenhuollon tuotannonohjauksen haasteet liittyvät inhimillisiin tekijöihin sekä haastavaan ennustettavuuteen, mutta volyymit, sarjoitussäännöt sekä suoritettavien prosessien lukumäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin teollisuudessa. Voidaankin siis ajatella, että terveydenhuollon palvelutuotannon kehittäminen teollisuudesta lainatuin opein on ”low hanging fruit”, josta kannattaa ottaa iso haukku.

Tuotannonohjausmallin kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation tehtävät ja tavoitteet, jotka käännetään konkreettisiksi toimenpiteiksi. Jos tavoitteina on esimerkiksi vaikuttavuuden lisääminen ja kustannussäästöt, voidaan resurssien käyttöä suunnitella ja simuloida kysynnän mukaan pidemmällä suunnitteluhorisontilla optimoiden tilojen käyttöä ja ammattilaisten työaikaa.

Ensimmäinen askel: nykytilan analyysi

Kehittäminen lähtee nykytilanteen ja toimintaprosessien analyysista, jossa tunnistetaan kysyntä sekä tuotannonsuunnittelun eri vaiheet ja niihin liittyvät sidosryhmät. Analyysin jälkeen mallinnetaan resurssien tarve suhteessa tuotettaviin palveluihin. Tavoitetilan mallintaminen sekä vaiheistettu kehityssuunnitelma poistaa osaoptimointia ja varmistaa ratkaisun skaalautuvuuden.

Kun resurssien käyttöä ohjataan ja johdetaan suhteessa kysyntään ja mallinnettuun kykyyn tuottaa palveluja, työmäärä saadaan tasapainoon eikä arjen hoitotyötä leimaa kiireen tuntu. Työtyytyväisyys kasvaa samalla kun palvelutuotanto tehostuu.

Palveluntuotannon tavoitteellinen johtaminen mahdollistaa myös organisaation työmenetelmien kehittämisen ja standardisoinnin, parhaiden käytäntöjen jakamisen, jotka ovat omiaan lisäämään ammattialaisten työssä viihtyvyyttä ja kehitysmyönteistä ilmapiiriä.

Seuraavat askeleet: kysyntäohjautuvuus, kysyntäohjautuvuus ja kysyntäohjautuvuus

Seuraava askel eteenpäin on siirtyä kysyntäohjautuvaan resurssien käyttöön eli suunnittelemaan resurssit hoidontarpeen mukaan saatavuus huomioiden: mitä palveluita meidän kannattaa tuottaa tulevalle ajanjaksolle ja mitkä palvelut voimme jättää suunnitellusti tuottamatta, mikäli emme saa lisää resursseja.

Näkymä resurssien riittävyydestä mahdollistaa suunnittelun pidemmälle tulevaisuuteen, jolloin resurssihaasteisiin on mahdollista reagoida ja tarvittavat lisäresurssit voidaan hankkia kustannustehokkaammin. Samalla vähennetään kiirettä ja työn kuormittavuutta.

Mitä muutoksia kysyntäohjautuvuuteen siirtyminen vaatii?

Kysyntäohjautuva malli perustuu datamassojen käsittelyyn, simulointi- ja optimointimalleihin sekä suunnitteluprosessin automatisointiin eli tuotannonohjausjärjestelmään. Kuitenkaan edistyksellinen tietojärjestelmä ei yksin takaa siirtymää, vaan tueksi tarvitaan motivaatiota oman työn kehittämiseen kysyntäohjautuvuuden hyötyjen oivaltamisen kautta. Tuotannonohjausjärjestelmä automatisoi osan suunnittelua tekevän esihenkilön tehtävistä muuttaen rutiineja. Esihenkilöltä vaaditaan kykyä oman työn muutokseen ja jatkuvasti muuttuvaan suunnitteluun, jotta datapohjaisen suunnittelun hyödyt saadaan irti.

Terveydenhuollon palveluiden tuotannonjohtamisen kehityspotentiaalia tulisikin hyödyntää, koska siten pystytään takamaan jatkossa terveydenhuollon palvelujen vaikuttuvuus ja asiakastyytyväisyys. Lisäksi pystytään ennustamaan ja suuntamaan resursseja kriittisille alueille sekä varmistamaan, että ammattilaiset voivat keskittyä hoitotyöhön oikea-aikaisesti.

Janne Juola

Janne Juola

Head of Planning Solutions

Janne on kokenut yrityskonsultti, jolla on yli seitsemän vuoden kokemus tuotannon ja toimitusketjujen suunnittelusta. Hän on erikoistunut ratkaisemaan monimutkaisia ​​tuotanto- ja liiketoimintaprosesseja, joita ei voida ratkaista perinteisillä menetelmillä.
Tiia Lifländer

Tiia Lifländer

Lead Business Consultant

Tiia on kokenut liiketoimintakonsultti, jolla on laajaa kokemusta sekä julkisen että yksityisen sektorin digitalisointihankkeista. Digitaalisen asiakaskokemuksen sekä niihin liittyvien liiketoimintaprosessien kehittäminen ovat Tiian vahvoja osaamisalueita.

Aiheseen liittyvää sisältöä