Ville Viita, Senior Business Consultant at Nortal, March 31, 2021
Suomalaiseen terveydenhuoltoon kohdistuu paineita useilta rintamilta. Vaikka kansalaisten elinikä pitenee, terveet elinvuodet eivät lisäänny samassa suhteessa kaikilla väestöryhmillä. Myös terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa on parannettavaa, hoitojonot venyvät ja kustannukset kasvavat kansantaloutta nopeammin. Yksi keskeinen haaste onkin, kuinka olemassa olevilla resursseilla pystytään vastaamaan palveluiden alati kasvavaan kysyntään.
Ensimmäinen askel on se, että terveydenhuollon palvelutuotannon resurssit, joihin lukeutuvat mm. osaajat, tilat, laitteet ja materiaalivirrat, on nykyistä paremmin saatava kohtaamaan paitsi toisensa, myös ne tärkeimmät, eli terveydenhuollon asiakkaat.
Tuotannon ohjausta tarvitaan, jotta palvelun ja sen tuotannon hyödyt ja mahdollisuudet saadaan parhaaseen toteutettavaan ja kokonaisuuden kannalta mielekkääseen käyttöön. Ohjauksen avulla helpotetaan niin resurssien käytön suunnittelua eri aikaväleillä kuin arjen toimintaa potilastyössä.
Tuotannon ohjauksen hyödyt potilastyössä näkyvät erityisesti eri prosesseihin liittyvän automaatioasteen nostamisena. Sairaalan poliklinikan arkiseksi esimerkiksi tästä kelpaavat automaattiset tilavaraukset ammattihenkilöiden potilastyön vaatimusten mukaan tai ajanvaraukseen liittyvien kapasiteettitekijöiden automaattinen aikatauluttaminen. Näissä esimerkeissä palvelun tuottamiseen vaadittavien kapasiteettitekijöiden käyttö on optimoitua ja mahdollisimman pitkälle automatisoitua.
”Tuotannon ohjausta tarvitaan, jotta palvelun ja sen tuotannon hyödyt ja mahdollisuudet saadaan parhaaseen toteutettavaan ja kokonaisuuden kannalta mielekkääseen käyttöön.”
Suunnittelu ja ennustaminen ovat ylemmän tason toimia, joilla hallitaan ja johdetaan resursseja eri aikaväleillä. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa palveluiden kysyntä ja tarjonta. Suunnittelun ja ennustamisen tulisi lähteä koko terveydenhuollon verkoston tasolta, jonka varassa yksittäiset organisaatiot ja niiden yksiköt tekevät tuotannonohjauksellisia päätöksiä. Pitkällä aikavälillä on tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan palveluntarpeen kokonaiskuva on kehittymässä. Palvelutarpeen kehittymistä voidaan seurata erilaisin ennustemallein, joiden avulla luodaan kuva siitä, minkälaiseen kysyntään organisaation on pystyttävä vastaamaan tulevaisuudessa.
Kapasiteettitekijöihin kohdistuvien muutosten vaikutuksia organisaation kyvykkyyteen vastata palveluntarpeeseen voidaan tutkia erilaisin simulaatiomallein. Nämä mahdollistavat ennakoivan suunnittelun koko terveydenhuollon verkoston tasolla. Tällöin voidaan tehdä päätöksiä siitä, missä ja miten palveluita tuotetaan ja minkälaisin tuotantotekijöihin kohdistuvin panostuksin palvelutuotanto olisi entistäkin tehokkaampaa
Keskipitkällä aikavälillä tuotannon ohjauksen keskeisin lisäarvo perustuu siihen, että olemassa olevista resursseista saadaan paras mahdollinen hyöty ja tehokkuus. Keskeiseksi tekijäksi nousee prosessikohtaisten avainresurssien tunnistaminen sekä niiden käyttöasteen maksimointi. Riittävä ennakoitavuus ja tilannekuva mahdollistavat myös poikkeamien hallinnan resurssivajeiden sekä yliresursoinnin tilanteissa.
Palvelutuotannon kokonaisuus vaatii sekä johtamisen toimintamalleja että älykkäitä järjestelmiä.
Palvelutuotannon johtamisen tulisi toimia saumattomasti lähtien terveydenhuollon verkostotason suunnittelusta erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa jatkuen organisaatiotasolle ja aina yksikkötasolle asti niin, että tasot tukevat toisiaan ja ovat linjassa keskenään.
Palvelutuotannon tärkein tavoite ei ole yksittäisen resurssin maksimointi, vaan resurssien käytön vaikuttavuuden maksimointi potilastyössä. Se taas johtaa pidempään, parempaan ja laadukkaampaan elämään.