Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Filter by Categories
Investor blog
Blog

Terveys ja sen palvelut tarvitsevat tuotannonohjausta

Ville Viita, Senior Business Consultant at Nortal, March 31, 2021

Suomalaiseen terveydenhuoltoon kohdistuu paineita useilta rintamilta. Vaikka kansalaisten elinikä pitenee, terveet elinvuodet eivät lisäänny samassa suhteessa kaikilla väestöryhmillä. Myös terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa on parannettavaa, hoitojonot venyvät ja kustannukset kasvavat kansantaloutta nopeammin. Yksi keskeinen haaste onkin, kuinka olemassa olevilla resursseilla pystytään vastaamaan palveluiden alati kasvavaan kysyntään.

Ensimmäinen askel on se, että terveydenhuollon palvelutuotannon resurssit, joihin lukeutuvat mm. osaajat, tilat, laitteet ja materiaalivirrat, on nykyistä paremmin saatava kohtaamaan paitsi toisensa, myös ne tärkeimmät, eli terveydenhuollon asiakkaat.

Monille muille toimialoille itsestään selvä palveluiden tuotannon suunnittelu ja niiden ohjaus on terveydenhuoltoalalla edelleen melko uutta. On korkea aika ryhtyä kehittämään tietoon ja dataan perustuvaa toiminnan suunnittelua ja ohjausta, sillä moniin terveydenhuollon perusprosesseihinkin liittyy edelleen 2020-luvulla huomattavan mm. paljon tarpeetonta manuaalityötä. Yhden rutiinitoimenpiteen läpivienti vaatii merkittävän määrän käsipareja, jotta tarvittavat hoitohenkilöt, tilat, laitteet ja materiaalit ovat saatavilla juuri tiettynä ajanhetkenä tietyssä paikassa. Investointi kehitystyöhön tuo myös rahallista säästöä.

Oikeat palaset oikeassa paikassa

Tuotannon ohjausta tarvitaan, jotta palvelun ja sen tuotannon hyödyt ja mahdollisuudet saadaan parhaaseen toteutettavaan ja kokonaisuuden kannalta mielekkääseen käyttöön. Ohjauksen avulla helpotetaan niin resurssien käytön suunnittelua eri aikaväleillä kuin arjen toimintaa potilastyössä.

Tuotannon ohjauksen hyödyt potilastyössä näkyvät erityisesti eri prosesseihin liittyvän automaatioasteen nostamisena. Sairaalan poliklinikan arkiseksi esimerkiksi tästä kelpaavat automaattiset tilavaraukset ammattihenkilöiden potilastyön vaatimusten mukaan tai ajanvaraukseen liittyvien kapasiteettitekijöiden automaattinen aikatauluttaminen. Näissä esimerkeissä palvelun tuottamiseen vaadittavien kapasiteettitekijöiden käyttö on optimoitua ja mahdollisimman pitkälle automatisoitua.

”Tuotannon ohjausta tarvitaan, jotta palvelun ja sen tuotannon hyödyt ja mahdollisuudet saadaan parhaaseen toteutettavaan ja kokonaisuuden kannalta mielekkääseen käyttöön.”

Suunnittelu ja ennustaminen ovat ylemmän tason toimia, joilla hallitaan ja johdetaan resursseja eri aikaväleillä. Keskeisenä tavoitteena on sovittaa palveluiden kysyntä ja tarjonta. Suunnittelun ja ennustamisen tulisi lähteä koko terveydenhuollon verkoston tasolta, jonka varassa yksittäiset organisaatiot ja niiden yksiköt tekevät tuotannonohjauksellisia päätöksiä. Pitkällä aikavälillä on tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan palveluntarpeen kokonaiskuva on kehittymässä. Palvelutarpeen kehittymistä voidaan seurata erilaisin ennustemallein, joiden avulla luodaan kuva siitä, minkälaiseen kysyntään organisaation on pystyttävä vastaamaan tulevaisuudessa.

Ennakoitavuus paremmaksi

Kapasiteettitekijöihin kohdistuvien muutosten vaikutuksia organisaation kyvykkyyteen vastata palveluntarpeeseen voidaan tutkia erilaisin simulaatiomallein. Nämä mahdollistavat ennakoivan suunnittelun koko terveydenhuollon verkoston tasolla. Tällöin voidaan tehdä päätöksiä siitä, missä ja miten palveluita tuotetaan ja minkälaisin tuotantotekijöihin kohdistuvin panostuksin palvelutuotanto olisi entistäkin tehokkaampaa

Keskipitkällä aikavälillä tuotannon ohjauksen keskeisin lisäarvo perustuu siihen, että olemassa olevista resursseista saadaan paras mahdollinen hyöty ja tehokkuus. Keskeiseksi tekijäksi nousee prosessikohtaisten avainresurssien tunnistaminen sekä niiden käyttöasteen maksimointi. Riittävä ennakoitavuus ja tilannekuva mahdollistavat myös poikkeamien hallinnan resurssivajeiden sekä yliresursoinnin tilanteissa.

Palvelutuotannon kehittäminen vaikuttavuuden perusteella

Palvelutuotannon kokonaisuus vaatii sekä johtamisen toimintamalleja että älykkäitä järjestelmiä.

Palvelutuotannon johtamisen tulisi toimia saumattomasti lähtien terveydenhuollon verkostotason suunnittelusta erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa jatkuen organisaatiotasolle ja aina yksikkötasolle asti niin, että tasot tukevat toisiaan ja ovat linjassa keskenään.

Palvelutuotannon tärkein tavoite ei ole yksittäisen resurssin maksimointi, vaan resurssien käytön vaikuttavuuden maksimointi potilastyössä. Se taas johtaa pidempään, parempaan ja laadukkaampaan elämään.

 

Ville Viita

Ville Viita

Senior Business Consultant

Villellä on yli 10 vuoden asiantuntijakokemus erilaisista teknologiahakkeista. Villeä kiinnostaa, kuinka teknologisilla ratkaisuilla voidaan tukea ja kehittää niin yritysten kuin ihmisten toimintaa.

Aiheseen liittyvää sisältöä