Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Filter by Categories
Investor blog
Blog

Teknologian demokratisoituminen muutoksen tekijänä

Aki Pehkonen, Partner, Lead Architect at Nortal, June 7, 2021

Digitalisaation nopea kehitysvauhti on yksi suurimmista nykypäivän haasteista mille tahansa yritykselle tai organisaatiolle. Teknologinen evoluutio, innovaatiot, aiheuttavat markkinaan muutoksen, disruption, joka haastaa perinteiset tavat toimia ja sen seurauksena toimintamallit täytyy luoda uudelleen. Disruptiot ovat uusia, pakotettuja ja yleensä yllättäviä muutoksia liiketoiminnalle. Ne perustuvat käytännössä siihen, miten teknologia muuttaa ihmisten kulutustapoja.

Nykypäivänä teknologisesti valveutuneet kulut­tajat luovat kysyntää uusille tavoille tarjota palveluja, ja heillä on merkittävä rooli liiketoiminnan kehittymisessä. Parhaita esimerkkejä markkinoita muuttavista liiketoimintamalleista ovat ekosysteemeihin perustuvat palvelut, joilla eri toimijat tuottavat lisäarvoa toisiaan täydentävästi, kuten esimerkiksi tavarantoimituksessa Wolt ja Foodora tai taksialalla Uber ja Bolt.

Teknologinen evoluutio tuo uusia ratkaisuja kaikkien käyttöön

Yksi keskeisimmistä tekijöistä nykyiseen muutostahtiin on kiistatta pilvipalveluiden nopea y­leistyminen. Samaan tapaan kuin sähkön tuottaminen siirtyi 1900-luvulla tehdaskohtaisista yksiköistä keskitettyihin voimalaitoksiin, niin myös moni muu erikoisosaamista vaativa teknologia demokratisoituu ajan myötä ja tulee yleisesti saataville.

Demokratisoituneen teknologian kehittäminen ja o­mis­ta­mi­nen muuttuu helposti kil­pai­luvaltista rasitteeksi, koska standardeihin perustuvassa teknologiassa kilpaillaan etupäässä hinnalla. Esimerkiksi Nokian yksi tärkeimmistä kilpailueduista alkoi nopeasti murentua, kun MediaTekin kaltaiset elektroniikkavalmistajat alkoivat tarjoamaan stan­dar­­disoituja piirisarjoja kaikille puhelinvalmistajille*. Nokia ei tietysti ole ainoa tapaus, vaan esimerkkejä löytyy myös monelta muulta alalta, kuten vaikka nyt jo kadonneet kivijalkamyymälöinä toimineet videovuokraamot, tai se, että n­ykylapsille on käsittämätöntä, miten televisiosta ei pysty katsomaan juuri haluamaansa ohjelmaa silloin kun se itselle parhaiten sopii. Moni asia, joka piti aiemmin omistaa, voidaan hankkia palveluna, kuten vaikka vuokrattavat kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat.

”Jokaisen yrityksen on aiheellista pohtia omaa ydinosaamista ja sitä mitä yli­päätänsä kannattaa rakentaa itse ja mitkä osa-alueet ovat järkevämpi ulkoistaa esimerkiksi pilviratkaisujen toimittajalle.”

Teknologinen evoluutio ei käytännössä pysähdy koskaan ja se haastaa monia aikaisempia tapoja toimia, kuten myös suunnitteluperiaatteita yleisesti käy­tet­­tyjen teknologioiden ja ark­ki­teh­tuu­rien taustalla. Esimerkiksi yksi tietokantasuunnittelun lähtökohdista oli aiemmin tiedon normalisoiminen relaatioihin tallennustilan minimoimiseksi, mutta nykyään tallen­nus­­­ka­pa­si­tee­tin kus­tan­nus on harvoin määräävä tekijä tietovarastoa valittaessa.  Samalla tiedon­käsit­te­ly­tar­peet ovat muuttuneet niin paljon, ettei niitä enää voi kattaa käy­tän­nöl­lisesti yhden toimit­ta­jan ver­tikaalisesti integroituneilla ratkaisulla ja tilalle on tullut laaja paletti erilaisia tyy­pillisesti avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja.

Primitiivisimmät palvelut kuten virtuaalikoneet tai tallennustila ovat muuttuneet yleis­hyö­dyk­keeksi jo useita vuosia sitten, ja tällä hetkellä teollistetaan esimerkiksi kognitiivisia pal­ve­luja ja niihin liittyviä sovelluksia. Esimerkiksi Amazon julkaisi vastikään Monitron-palvelun, joka tuotteistaa ennalta ehkäisevän kunnossapidon ja on saatavilla alkaen vain noin 1 000 eurolla vuodessa­. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun vastaavan järjestelmän rakentaminen olisi vaatinut merkittävää erikoisosaamista ja investointeja.

Tästä syystä jokaisen yrityksen on aiheellista pohtia omaa ydinosaamista ja sitä mitä yli­päätänsä kannattaa rakentaa itse ja mitkä osa-alueet ovat järkevämpi ulkoistaa esimerkiksi pilviratkaisujen toimittajalle.

Teknologiastrategia parantaa läpinäkyvyyttä ja helpottaa reagoimista muutoksiin

Yksi hyvä tapa hahmottaa tilannetta on oman teknologiastrategian laatiminen. Tekno­lo­giastrategia on teknologiajohtamista, jonka avulla ennakoidaan tulevaisuuden teknolo­gia­tarpeita ja tahtotilaa yrityksen yleisen liiketoimintastrategian tukemiseksi sen sijaan, että ainoastaan reagoitaisiin ulkoapäin tuleviin muutoksiin. Hyvä teknologiastrategia lisää si­säi­sesti läpinäkyvyyttä ja selkeyttää kohteita, joihin kannattaa panostaa ja täten nopeuttaa uusien teknologien käyttöönottoa.

”Tekno­lo­giastrategia on teknologiajohtamista, jonka avulla ennakoidaan tulevaisuuden teknolo­gia­tarpeita ja tahtotilaa yrityksen yleisen liiketoimintastrategian tukemiseksi sen sijaan, että ainoastaan reagoitaisiin ulkoapäin tuleviin muutoksiin.”

Hyvä teknologiastrategia ei ole kopio valituista Gartner-julkaisuista eikä staattinen suun­nitel­ma seuraavalle kolmelle tai viidelle vuodelle, vaan se ottaa huomioon nykyisen ti­lan­teen ja sitä tarkennetaan ja suunnataan uudelleen sitä mukaa, kun uusia mahdollisesti hyödyllisiä teknisiä in­novaatioita tulee saataville.

Yksi hyvä tapa suunnitella teknologiastrategiaa on käyttää apuna Simon Wardleyn kehit­tä­mää arvokenttäkarttaa (Wardley mapping). Sen ideana on arvottaa tietyn käyt­tä­jä­tarpeen jo­­kai­nen yksittäinen kyvykkyys sen tuottaman arvon ja kypsyyden perus­teella. Käytännössä Wardleyn arvokartta auttaa visualisoimaan nykyistä pelikenttää ja sitä kautta ymmärtämään paremmin, mihin kannattaa investoida itse ja mitä kyvykkyyksiä kannattaa hakea ul­ko­puo­lel­ta.

Teknologiapalvelut nousevat tukiroolista asiakaskokemusta kehittäväksi tulosyksiköksi

Nykypäivänä asiakkailla, olivat ne sitten kuluttajia tai yritysasiakkaita, on lähes rajattomat mahdollisuudet vertailla tuotteita ja palveluja keskenään. Tämän vuoksi lineaarisen yksittäisen tuotteen myyntiin perustuvan myyntisuppilon tilalle on tullut huomattavasti mo­ni­mutkaisempia toimintomalleja, ja moni liiketoiminta on siirtynyt yksittäisten tuotteiden myynnin sijasta kokonaan esimerkiksi kuukausilaskutteisiin palvelumalleihin.

Käyttötottumusten muuttuessa myös teknologian rooli muuttuu liiketoiminnan tuki­funk­ti­osta kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja merkittäväksi tulosyksiköksi. Toi­min­ta­ym­pä­ristön muutos on valtava haaste monelle organisaatiolle, koska monissa tapauksissa it-yksiköiden o­pe­rointimalli perustuu edelleen tukifunktiomalliin, joka on ollut aiemmin nä­kymätön loppuasiakkaille, mutta nyt sillä on suoria vaikutuksia asiakaskokemukseen ja tyy­ty­väi­syy­teen.

”Käyttötottumusten muuttuessa myös teknologian rooli muuttuu liiketoiminnan tuki­funk­ti­osta kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja merkittäväksi tulosyksiköksi.”

Asiakaskokemus ei myöskään tunne organisaatioiden rajoja. Esimerkiksi verkkokaupat muo­dos­tavat ekosysteemejä erilaisten toimijoiden kuten maksupalveluiden, tavaran toimit­tajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä vaatii taustajärjestelmiltä uusia kyvyk­kyyksiä, koska in­te­graatioita voi olla lukumääräisesti niin paljon, ettei niitä ole käytännöllistä rakentaa yksittäis­tapauksina, vaan esimerkiksi rakentamalla yleiskäyttöisiä API-rajapintoja.

Lopuksi: Miten investointi tukee liiketoiminnan erottautumista markkinassa?

Kun teknologian muutos haastaa aikaisemmat toimintatavat, niin korostetusti voisi sanoa, että ennustettavuutta ja kustannustehokkuutta tärkeämmäksi on noussut kyky mukautua uusien mahdollisuuksien ilmaantuessa. Jos olet harkitsemassa uuden järjestelmän rakentamista, jonka kaltainen olisi saatavilla esimerkiksi valmiina tuotteena, niin kannattaa miettiä:

  • onko hankkeeseen saatavilla tarvittava osaaminen, aika ja resurssit,
  • estääkö hankkeeseen sitoutuminen jonkin toisen potentiaalisen mahdollisuuden etenemisen,
  • onko itse rakennettu järjestelmä merkittävästi parempi kuin mitä markkinoilta olisi saatavilla,
  • saavutetaanko järjestelmällä merkittäviä taloudellisia ja organisatorisia hyötyjä.

Viime kädessä olennaista on miettiä, miten investointi tukee liiketoiminnan erottautumista nykyisillä mark­ki­noil­la. Vastauksen löytäminen tähän kysymykseen on vaikeaa ja se riippuu aina kontekstista ja mark­ki­na­tilanteesta. Silti huonoin ratkaisu on olla tekemättä mitään ja luottaa, ettei mikään tule muuttumaan tulevaisuudessa. Minulle digitaalinen transformaatio tarkoittaa nimenomaan kykyä oppia ja muuntautua mahdollisuuksien mukana.

*Risto Siilasmaa, Paranoidi Optimisti, 2018 (https://www.paranoid-optimist.com/)

Ota yhteyttä!

Aki Pehkonen

Aki Pehkonen

Lead Architect

Aiheseen liittyvää sisältöä