Nykypäivänä teknologisesti valveutuneet kuluttajat luovat kysyntää uusille tavoille tarjota palveluja, ja heillä on merkittävä rooli liiketoiminnan kehittymisessä. Parhaita esimerkkejä markkinoita muuttavista liiketoimintamalleista ovat ekosysteemeihin perustuvat palvelut, joilla eri toimijat tuottavat lisäarvoa toisiaan täydentävästi, kuten esimerkiksi tavarantoimituksessa Wolt ja Foodora tai taksialalla Uber ja Bolt.
Teknologinen evoluutio tuo uusia ratkaisuja kaikkien käyttöön
Yksi keskeisimmistä tekijöistä nykyiseen muutostahtiin on kiistatta pilvipalveluiden nopea yleistyminen. Samaan tapaan kuin sähkön tuottaminen siirtyi 1900-luvulla tehdaskohtaisista yksiköistä keskitettyihin voimalaitoksiin, niin myös moni muu erikoisosaamista vaativa teknologia demokratisoituu ajan myötä ja tulee yleisesti saataville.
Demokratisoituneen teknologian kehittäminen ja omistaminen muuttuu helposti kilpailuvaltista rasitteeksi, koska standardeihin perustuvassa teknologiassa kilpaillaan etupäässä hinnalla. Esimerkiksi Nokian yksi tärkeimmistä kilpailueduista alkoi nopeasti murentua, kun MediaTekin kaltaiset elektroniikkavalmistajat alkoivat tarjoamaan standardisoituja piirisarjoja kaikille puhelinvalmistajille*. Nokia ei tietysti ole ainoa tapaus, vaan esimerkkejä löytyy myös monelta muulta alalta, kuten vaikka nyt jo kadonneet kivijalkamyymälöinä toimineet videovuokraamot, tai se, että nykylapsille on käsittämätöntä, miten televisiosta ei pysty katsomaan juuri haluamaansa ohjelmaa silloin kun se itselle parhaiten sopii. Moni asia, joka piti aiemmin omistaa, voidaan hankkia palveluna, kuten vaikka vuokrattavat kaupunkipyörät ja sähköpotkulaudat.
”Jokaisen yrityksen on aiheellista pohtia omaa ydinosaamista ja sitä mitä ylipäätänsä kannattaa rakentaa itse ja mitkä osa-alueet ovat järkevämpi ulkoistaa esimerkiksi pilviratkaisujen toimittajalle.”
Teknologinen evoluutio ei käytännössä pysähdy koskaan ja se haastaa monia aikaisempia tapoja toimia, kuten myös suunnitteluperiaatteita yleisesti käytettyjen teknologioiden ja arkkitehtuurien taustalla. Esimerkiksi yksi tietokantasuunnittelun lähtökohdista oli aiemmin tiedon normalisoiminen relaatioihin tallennustilan minimoimiseksi, mutta nykyään tallennuskapasiteetin kustannus on harvoin määräävä tekijä tietovarastoa valittaessa. Samalla tiedonkäsittelytarpeet ovat muuttuneet niin paljon, ettei niitä enää voi kattaa käytännöllisesti yhden toimittajan vertikaalisesti integroituneilla ratkaisulla ja tilalle on tullut laaja paletti erilaisia tyypillisesti avoimeen lähdekoodiin perustuvia ratkaisuja.
Primitiivisimmät palvelut kuten virtuaalikoneet tai tallennustila ovat muuttuneet yleishyödykkeeksi jo useita vuosia sitten, ja tällä hetkellä teollistetaan esimerkiksi kognitiivisia palveluja ja niihin liittyviä sovelluksia. Esimerkiksi Amazon julkaisi vastikään Monitron-palvelun, joka tuotteistaa ennalta ehkäisevän kunnossapidon ja on saatavilla alkaen vain noin 1 000 eurolla vuodessa. Ei ole pitkäkään aika siitä, kun vastaavan järjestelmän rakentaminen olisi vaatinut merkittävää erikoisosaamista ja investointeja.
Tästä syystä jokaisen yrityksen on aiheellista pohtia omaa ydinosaamista ja sitä mitä ylipäätänsä kannattaa rakentaa itse ja mitkä osa-alueet ovat järkevämpi ulkoistaa esimerkiksi pilviratkaisujen toimittajalle.
Teknologiastrategia parantaa läpinäkyvyyttä ja helpottaa reagoimista muutoksiin
Yksi hyvä tapa hahmottaa tilannetta on oman teknologiastrategian laatiminen. Teknologiastrategia on teknologiajohtamista, jonka avulla ennakoidaan tulevaisuuden teknologiatarpeita ja tahtotilaa yrityksen yleisen liiketoimintastrategian tukemiseksi sen sijaan, että ainoastaan reagoitaisiin ulkoapäin tuleviin muutoksiin. Hyvä teknologiastrategia lisää sisäisesti läpinäkyvyyttä ja selkeyttää kohteita, joihin kannattaa panostaa ja täten nopeuttaa uusien teknologien käyttöönottoa.
”Teknologiastrategia on teknologiajohtamista, jonka avulla ennakoidaan tulevaisuuden teknologiatarpeita ja tahtotilaa yrityksen yleisen liiketoimintastrategian tukemiseksi sen sijaan, että ainoastaan reagoitaisiin ulkoapäin tuleviin muutoksiin.”
Hyvä teknologiastrategia ei ole kopio valituista Gartner-julkaisuista eikä staattinen suunnitelma seuraavalle kolmelle tai viidelle vuodelle, vaan se ottaa huomioon nykyisen tilanteen ja sitä tarkennetaan ja suunnataan uudelleen sitä mukaa, kun uusia mahdollisesti hyödyllisiä teknisiä innovaatioita tulee saataville.
Yksi hyvä tapa suunnitella teknologiastrategiaa on käyttää apuna Simon Wardleyn kehittämää arvokenttäkarttaa (Wardley mapping). Sen ideana on arvottaa tietyn käyttäjätarpeen jokainen yksittäinen kyvykkyys sen tuottaman arvon ja kypsyyden perusteella. Käytännössä Wardleyn arvokartta auttaa visualisoimaan nykyistä pelikenttää ja sitä kautta ymmärtämään paremmin, mihin kannattaa investoida itse ja mitä kyvykkyyksiä kannattaa hakea ulkopuolelta.
Teknologiapalvelut nousevat tukiroolista asiakaskokemusta kehittäväksi tulosyksiköksi
Nykypäivänä asiakkailla, olivat ne sitten kuluttajia tai yritysasiakkaita, on lähes rajattomat mahdollisuudet vertailla tuotteita ja palveluja keskenään. Tämän vuoksi lineaarisen yksittäisen tuotteen myyntiin perustuvan myyntisuppilon tilalle on tullut huomattavasti monimutkaisempia toimintomalleja, ja moni liiketoiminta on siirtynyt yksittäisten tuotteiden myynnin sijasta kokonaan esimerkiksi kuukausilaskutteisiin palvelumalleihin.
Käyttötottumusten muuttuessa myös teknologian rooli muuttuu liiketoiminnan tukifunktiosta kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja merkittäväksi tulosyksiköksi. Toimintaympäristön muutos on valtava haaste monelle organisaatiolle, koska monissa tapauksissa it-yksiköiden operointimalli perustuu edelleen tukifunktiomalliin, joka on ollut aiemmin näkymätön loppuasiakkaille, mutta nyt sillä on suoria vaikutuksia asiakaskokemukseen ja tyytyväisyyteen.
”Käyttötottumusten muuttuessa myös teknologian rooli muuttuu liiketoiminnan tukifunktiosta kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja merkittäväksi tulosyksiköksi.”
Asiakaskokemus ei myöskään tunne organisaatioiden rajoja. Esimerkiksi verkkokaupat muodostavat ekosysteemejä erilaisten toimijoiden kuten maksupalveluiden, tavaran toimittajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä vaatii taustajärjestelmiltä uusia kyvykkyyksiä, koska integraatioita voi olla lukumääräisesti niin paljon, ettei niitä ole käytännöllistä rakentaa yksittäistapauksina, vaan esimerkiksi rakentamalla yleiskäyttöisiä API-rajapintoja.
Lopuksi: Miten investointi tukee liiketoiminnan erottautumista markkinassa?
Kun teknologian muutos haastaa aikaisemmat toimintatavat, niin korostetusti voisi sanoa, että ennustettavuutta ja kustannustehokkuutta tärkeämmäksi on noussut kyky mukautua uusien mahdollisuuksien ilmaantuessa. Jos olet harkitsemassa uuden järjestelmän rakentamista, jonka kaltainen olisi saatavilla esimerkiksi valmiina tuotteena, niin kannattaa miettiä:
- onko hankkeeseen saatavilla tarvittava osaaminen, aika ja resurssit,
- estääkö hankkeeseen sitoutuminen jonkin toisen potentiaalisen mahdollisuuden etenemisen,
- onko itse rakennettu järjestelmä merkittävästi parempi kuin mitä markkinoilta olisi saatavilla,
- saavutetaanko järjestelmällä merkittäviä taloudellisia ja organisatorisia hyötyjä.
Viime kädessä olennaista on miettiä, miten investointi tukee liiketoiminnan erottautumista nykyisillä markkinoilla. Vastauksen löytäminen tähän kysymykseen on vaikeaa ja se riippuu aina kontekstista ja markkinatilanteesta. Silti huonoin ratkaisu on olla tekemättä mitään ja luottaa, ettei mikään tule muuttumaan tulevaisuudessa. Minulle digitaalinen transformaatio tarkoittaa nimenomaan kykyä oppia ja muuntautua mahdollisuuksien mukana.
*Risto Siilasmaa, Paranoidi Optimisti, 2018 (https://www.paranoid-optimist.com/)
