Suomi voi nousta julkisen terveydenhuollon malliesimerkiksi myös tietojärjestelmillä

Suomen julkisissa terveydenhuollon hankkeissa pitäisi keskittyä entistä enemmän avoimeen ja modulaariseen kehitystyöhön, jolloin dataa pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti.

Yhä useammat sähköiset kuluttajapalvelut hyödyntävät avoimen koodin ohjelmistoja, modulaarisuutta sekä avattujen rajapintojen kautta kerättävää ja jaettavaa dataa. Esimerkiksi kaupunkiliikenteessä toimii useita palveluita, jotka yhdistävät julkisten palveluntarjoajien sekä kuluttajien itsensä keräämää ja jakamaa dataa mahdollistaen monipuolisia liikkumisen palveluita.

Avoimuus ja modulaarisuus liittyvät oleellisesti myös terveydenhuollon ja hyvinvoinnin sähköisten palveluiden tulevaisuuteen. Suomessa on otettu ensimmäisiä askeleita Omadata-kokeilussa ja juuri julkistetussa UNA-yhteistyöhankkeessa, mutta avoimien ja modulaaristen palveluiden käyttöönotossa on mahdollista edetä paljon vauhdikkaammin.

Omaan terveyteen liittyvän tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi erilaisten mobiililaitteiden  avulla on jo yleistä, ja useimmat kerryttävät tällaista dataa jopa tietämättään. Henkilökohtaisella tiedolla ja sen vapaaehtoisella jakamisella voidaan avoimuuteen perustuvien terveysjärjestelmäalustojen kautta saavuttaa huomattavia hyötyjä.

Kehityksen yhteiskunnalliset merkitykset ovat muun muassa liikunnan lisääntyminen, aikuisten ja lasten liikalihavuuden vähentäminen sekä yleinen elintapojen paraneminen.

Esimerkkejä tulevaisuuden sovelluskohteista voivat olla lääkärien antamat henkilökohtaiseen dataan perustuvat täsmälääke- ja hoitosuositukset sekä vakuutusyhtiöiden myöntämät terveysdataan perustuvat alennukset. Painonhallinta-, ravitsemus- ja liikuntapalveluiden tarjoajat voivat myös tarjota kerätyn datan pohjalta räätälöityjä, erittäin täsmällisiä toimenpide-ehdotuksia.

Terveysdata on luonteeltaan aina hyvin henkilökohtaista ja luottamuksellista, eli tietojen turvallinen ja asianmukainen kerääminen, tallentaminen ja jakaminen on kaiken tähän liittyvän kehityksen ytimessä. Uudenlaisilla modulaarisilla ja avoimilla asiakastietojärjestelmillä tämäkin pystytään hoitamaan luotettavasti ja tietoturvallisesti.

Terveyspuolen asiakastieto- ja potilasjärjestelmät ovat perinteisesti olleet kaikkialla suljettuja kokonaisuuksia, ja niissä datan luova ja moderni hyödyntäminen on ollut käytännössä mahdotonta.

Suomen julkisissa terveydenhuollon hankkeissa tulisikin keskittyä entistä enemmän avoimeen ja modulaariseen kehitystyöhön, jolloin dataa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään mahdollisimman laajasti ja modernisti. Hyviä kehitysaskelia ollaan jo nyt ottamassa.

Avaamalla terveystoimijoiden järjestelmät voimme luoda yhteiskuntaa rikastavan ekosysteemin, jossa julkinen ja yksityinen puoli yhdessä toimivat kehitysalustana innovatiivisille healthtech-toimijoille. Tämä mahdollistaa uudenlaisten ja ketterien palveluiden syntymisen. Uskon, että näistä terveyden ja liikunnan sovelluksista voi tulla Suomelle uusi vahva vientibisnes.

Suomessa on erinomaista terveyspuolen järjestelmien kehitysosaamista, ja Suomi on tunnetusti hyvä paikka testata erilaisia alan sovelluksia. Järjestelmiä paremmin hyödyntämällä Suomi voisi olla tulevaisuuden terveydenhuollon malliesimerkki maailmalla.

Lue lisää Nortalin digitaalisen terveydenhuollon osaamisesta.