Nortal Suomi, April 27, 2018
EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaan astuminen toukokuussa tuo varmasti käytännön haasteiden ja mahdollisuuksien lisäksi myös paljon julkista keskustelua eri rekistereiden ja henkilötietojen olemassaolon oikeutuksesta. Mikä tieto on jatkossa julkista ja mikä lankeaa yksityisyyden suojan alle?
Yksi pian käsillä olevista avainkysymyksistä on, miten ihmiset saadaan motivoitua jakamaan tietojaan sekä kaupallisiin että julkisiin tarkoituksiin?
Kaupallisille palveluntarjoajille tietosuojan tiukentuminen tuo itse asiassa uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemassa olevan asiakastiedon hyödyntämiseen ja sen julkiseen käyttöön voidaan motivoida erilaisilla kannustimilla, mikä taas mahdollistaa uusien ja uudenlaisten asiakkuussuhteiden luomisen.
Esimerkiksi mediatalot tarjoavat varmasti tulevaisuudessa asiakkailleen erilaisia korvauksia asiakastiedon käyttämisestä ja sen hyödyntämisestä vaikkapa mainonnan kohdentamiseen.
Näillä kannustimilla mediatalo houkuttelee uusia asiakkaita, kaikkien asiakkaiden kokemukset paranevat ja lisäksi mainonnan tehokkuus kasvaa. Lopulta kaikki hyötyvät.
Tällaisten kannustimien hyödyntämiskohteita on loputtomasti ja näemme niitä jatkossa paljon.
Julkisella puolella kansalaistiedon hyödyntämisesimerkkejä on myös runsaasti. Suomalaisten tirkistelyn halua ja kateutta ruokitaan vuosittain julkistettavalla verokalenterilla, joka perustuu lakiin verotietojen julkisuudesta.
Vaikka työsopimuksen sisältö on aina täysin luottamuksellista, ovat tulotiedot julkista riistaa, kun kolmas osapuoli antaa tulotiedot julkisuuteen. Medioiden tapaan julkistaa verotietoja on varmasti tulossa muutoksia ja siinäkin tulee eteen kysymys yksityisyyden suojasta ja motiivista: kenellä on oikeus kieltää oma haluni olla anonyymi?
Poikkeuksia toki aina löytyy. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden ylimmän johdon ja julkishallinnon korkeimpien edustajien tulotiedot kuuluvatkin olla julkista tietoa, sillä ne palvelevat omia tarkoituksiaan.
Muiden palkkatietojen julkisuutta voisi verrata esimerkiksi ajoittain julkisuutta saaneeseen ajatukseen, jonka mukaan kerrostalojen porraskäytävien nimitaulut muodostaisivat julkisen henkilörekisterin, eikä niitä näin ollen voisi käyttää. Kunnat ja kaupungit voivat toki keksiä hyviä motivointikeinoja nimitaulujen säilyttämiseen.
Yksityisyyden suojan kehittämisen tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu läpinäkyvyyden ja tiedon saatavuuden takaamisen ohella ihmisen oikeus yksityisyyteen. Kenelläkään ei pitäisi olla oikeutta kieltää tätä, eikä sitä pitäisi koskaan kyseenalaistaa. Tiedon julkisuudella ja käytettävyydellä täytyy olla selkeitä hyötyjä kaikille.
Artikkeli julkaistu alunperin sanomalehti Kalevassa 25.4.2018