Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Search in posts
Search in pages
Filter by Categories
Investor blog
Blog

Pieni ja ketterä vesiputouksen sisällä – hybridimalli projektinhallinnassa

Hanna Leivo, Project Manager, March 22, 2021

Ohjelmistokehitys on jatkuva sykli löytöjä, innovointia, oppimista ja muutoksiin sopeutumista. Ketterä, eli agiili ajattelutapa tukee prosessia, sillä se on iteratiivinen ja saatuun palautteeseen perustuva. Myös yksilöt ja pienet tiimit voivat omaksua saman ajattelutavan, vaikka he työskentelisivätkin osana suurempaa, ei-niin-ketterää hanketta.

Agile manifesto, eli ohjelmistokehityksen ketterä manifesti laadittiin tasan 20 vuotta sitten ja sillä on tähän saakka ollut rikas ja monipuolinen elämä. Ketterä metodologia saattaa kuulostaa siltä, että se olisi varattu tiukasti ohjelmistokehityksen tarpeisiin. Ei kuitenkaan ole mitään syytä, miksi myös ei-tekniset tiimit eivät voisi omaksua ketterää ajattelutapaa ja toimintamallia. Monet muutkin organisaatiot ovat parantaneet joustavuuttaan ja toimitusnopeuttaan ketterällä ajattelutavalla. Niissä työskennellään nyt erityisesti hybridiympäristöissä, joissa perinteisiä aikataulutus- ja projektinhallintaprosesseja käytetään rinnakkain taktisen tason ketterien menetelmien kanssa.

Vieläkö muistat vesiputousprojektit? Varmasti, sillä eivät ne ole hävinneet minnekään. Suurin osa enterprise-tason hankkeista suunnitellaan ja toteutetaan edelleen vesiputousprojekteina ja useissa tapauksissa hyvästä syystä. Enterprise-tason hankkeet tapaavat olla monimutkaisia ja sisältävät suuria riskejä. Vesiputousprojektit perustuvat kuitenkin ajattelutapaan, jossa meidän on ymmärrettävä täydellisesti, mitä aiomme rakentaa ennen kuin voimme kehityksen aloittaa. Projektiryhmät yrittävät nähdä tulevaisuuteen ja havaita kaikki ongelmat etukäteen. Tämä eroaa hyvinkin paljon ketterästä ajattelutavasta, joka tunnistaa sen tosiseikan, ettemme ole selvänäkijöitä. Emme tiedä, emmekä voi tietää vastauksia ja haasteita ennen työn aloittamista.

Ketterä ajattelutapa perustuu siihen, että teemme huomioita kehitystyön edistyessä ja olemme valmiit reagoimaan muutoksiin tai ongelmiin niiden mahdollisesti ilmaantuessa. Ja niitähän ilmaantuu. Ketterä kehitys on sekä reaktiivista että proaktiivista. Kun eteen tulevia ongelmia ratkaistaan, saattaa niistä syntyä heijastusvaikutuksia muuhun kehitykseen ja liiketoimintaprosesseihin. Ketteryys tarkoittaa myös reagointia jo ennen kuin seuraava ongelma edes ehtii muodostua.

Vesiputousmallin onnistunut hybriditoteutus

Kokeilimme ketterää hybridimallia kolmen vuoden pituisessa energia- ja öljysektorin enterprise-tason projektissa. Päähanke, johon kuului monta eri toimittajaa ja järjestelmää, toteutettiin vesiputousmallin mukaisesti. Oma projektiryhmämme, joka muodostui asiakkaan ja Nortalin tiimeistä, toimi alusta alkaen yhtenä ketteränä kokonaisuutena. Se suunnitteli, testasi ja suoritti käyttöönotot alusta loppuun yhdessä. Olemme kolmen vuoden jälkeen tyytyväisiä siihen, miten hyvin hybridimalli toimi vesiputoushankkeen sisällä. Pienet, riippumattomat projektiryhmät voivat hyvin omaksua tämän lähestymistavan ja integroitua perinteisempiin projektien toimitusprosesseihin.

”Tärkeä näkökohta tässä mallissa on, että asiakkaasta tulee luonnollinen ja olennainen osa suunnitteluprosessia.”

Ketterässä mallissa säännölliset, päivittäiset keskustelut asiakkaan ja heidän tiimiensä kanssa tarjoavat avoimuutta ja lisäävät luottamusta asiakkaan ja toimittajan välillä. Toimitusvaiheessa päivittäiset palaverit asiakkaan kanssa voivat toimia stand-upina tiimien välillä, ja roadmapit, projektisuunnitelmat ja prioriteettilistat voidaan ladata jaetuille kansioille. Säännölliset tuotedemot ja yhteiset testaustilaisuudet avainkäyttäjien ja teknisen tiimin välillä luovat mahdollisuuksia välittömään palautteeseen.

Tärkeä näkökohta tässä mallissa on, että asiakkaasta tulee luonnollinen ja olennainen osa suunnitteluprosessia. Työskentelemällä lähellä kehitystiimiä asiakas näkee kehityksen kulun ja voi sitä matkan varrella myös kommentoida. Näkyvin etu tätä lähestymistapaa käyttävälle organisaatiolle on valmiiden toimintojen iteratiivinen julkaisu. Asiakas näkee kehitystyön vauhdikkaan edistymisen, ja projektin edetessä myös tuotteen toimivuudet kasvavat. Asiakkaalla on myös mahdollisuus arvioida tuotteen toimintaa tuotannossa ja mukauttaa suunnitelmiaan sen mukaisesti. Samalla tavoin kuin kehitystiimit käyttävät ”inspect and adapt”-ajattelutapaa kehitystyön aikana, voi liiketoiminta hyödyntää samaa ketterää ajattelutapaa tuotestrategiansa kanssa.

Hanna Leivo

Hanna Leivo

Project Manager

Hannalla on yli 10 vuoden kansainvälinen kokemus ICT-alan projektipäällikön ja Scrum Master -tehtävistä. Nortalille Hanna tuli 2020. Hannaa motivoi ketterät ratkaisut ja onnistunut yhteistyö asiakkaan ja toimittajan välillä.

Aiheseen liittyvää sisältöä