Harri Koponen, Nortal Suomen toimitusjohtaja, June 30, 2020
Koko maan kattavien rajoitusten ja kansalaisten kotiuttamisen sijaan teknologialla voi kustannustehokkaasti mahdollistaa sen, että ihmiset voisivat vastaavissa poikkeustilanteissa elää ja olla lähes normaalisti. Eristämistä tarvitsevat tulee eristää, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa kansallista sulkua.
Korona on jo nyt maksanut yhteiskunnalle paljon, mutta laskun todellinen koko kaikessa järkyttävyydessään paljastuu vasta vuoden lopulla. Siksi olisi tärkeää, että Suomi toimisi mahdollisimman järkevästi myös teknologioiden rakentamisen ja hyödyntämisen osalta.
Suomessa on kallis tapa tilata ja rakentaa uusia alustoja ja ratkaisuja mitä erilaisimpiin tarpeisiin sen sijaan, että olemassa olevia järjestelmiä muokattaisiin tarvelähtöisesti. Esimerkiksi valtion omistamalla Hätäkeskuslaitoksella on jo nyt olemassa käyttäjiensä paikkatiedot kertova 112-sovellus, jonka yli 1,6 miljoonaa suomalaista on ladannut. Sen jalostaminen epidemian pysäyttämiseen olisi huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin täysin uusien, itsenäisten ja palveluita turhaan siilouttavien järjestelmien rakentaminen.
”Ei ole utopiaa antaa sovelluksen selvittää, onko puhelimen haltija potentiaalisen tartunnankantajan läheisyydessä.”
Ei ole utopiaa antaa sovelluksen selvittää, onko puhelimen haltija potentiaalisen tartunnankantajan läheisyydessä tai onko jokin tila, ravintola, elokuvateatteri tai kauppa potentiaalisesti puhdas koronasta. Kännykän mikrofonin voi valjastaa tunnistamaan vaikkapa tyypillisen koronayskän, ja kuulokkeeseen saa kuumemittarin. Puhelimet voivat keskenään vertailla kantajansa vasta-ainetestien tuloksia, eikä ihmisen itse tarvitse siitä tietää.
Oma haasteensa on siinä, että tartuttavuus alkaa ennen oireita, mutta sovelluksen avulla myös altistuneiden jäljittäminen olisi helpompaa ja uudet viruslingot saisi eristettyä.
Seuranta ja tiedonvaihto on mahdollista skaalata myös valtioiden rajat ylittäväksi, jolloin koronan jälkeisen ajan matkustaminen ja kansainvälinen kanssakäynti olisi turvallisempaa. Maailman terveysjärjestö WHO miettiikin parhaillaan Viron ja Suomen esimerkistä maailmanlaajuisen tiedon valtatien rakentamista.
Digitaalinen omavalvonta vaatii toki valmiutta jakaa osia omista terveystiedoistaan. Jossain vaiheessa sekin on varmuudella edessä. Mitä aiemmin teknologian ja tiedon valtatielle heittäydytään, sitä nopeammin taantumasta on mahdollista selviytyä.
Sulkemisen ja eristämisen sijaan Suomi tulee pitää avoinna ja käynnissä. Vain järkevästi käytetty teknologia voi sen turvallisella tavalla mahdollistaa.